Statens Institutionsstyrelse - till startsidan Det gäller livet.

LVU – selvitys ja hoito erityisessä nuorisokodissa

Sosiaaliviranomaiset sijoittavat vuosittain noin 30 000 lasta ja nuorta kodin ulkopuoliseen hoitoon. Heistä noin 1 300 sijoitetaan johonkin SiS:n erityisistä nuorisokodeista. Monet sijoitettavista 12–20-vuotiaista nuorista ovat kotiympäristössään kuuluneet sosiaaliviranomaisten avohuollon piiriin tai olleet perhekodissa tai olleet yksityisessä hoito- tai asumiskodissa. SiS:n nuorisokodit tulevat ajankohtaisiksi vasta, kun nämä panostukset ovat riittämättömiä.

Nuoret joilla on vaikeita ongelmia

SiS:n nuorisokoteihin sijoitettavilla nuorilla on siis erittäin vaikeita ongelmia ja suuria tarpeita. Nuoren SiS-kotiin sijoittamisen tavallisia syitä ovat väärinkäyttö, rikollisuus ja käytöshäiriöt. Tarkoituksena on antaa nuorelle paremmat edellytykset elää ilman rikollisuutta ja väärinkäyttöä.

Useimmat nuoret on sijoitettu nuorisokotiin turmiollisen käyttäytymisen katkaisemiseksi. He saavat oleskelun jälkeen jatkohoitoa joko SiS:n kautta tai esimerkiksi jossakin hoito- tai asumiskodissa. Joskus sosiaaliviranomaiset haluavat, että asiassa laaditaan selvitys ennen päätöstä hoidon jatkamisesta. Selvitys vie kaksi kuukautta, ja sen yhteydessä laaditaan nuorta koskeva kartoitus ja arvio, jonka laatimiseen osallistuvat muun muassa hoitaja, psykologi ja pedagogi. He selvittävät nuoren tarpeet ja laativat suosituksen jatkohoidosta. Kyseeseen voi jatkossa tulla hoito esimerkiksi hoito- tai asumiskodissa, perhekodissa tai SiS:n nuorisokodissa.

Keskimääräinen hoitoaika viisi kuukautta

Erityisessä nuorisokodissa oleskelun tarkoituksena on saada nuori jatkossa siirtymään vapaaehtoiseen avohoitoon esimerkiksi perhekodissa tai hoito- tai asumiskodissa tai mahdollistaa paluu omaan kotiin. Keskimääräinen hoitoaika SiS-kodissa on noin viisi kuukautta. Runsaat puolet nuorista kotiutetaan kolmen kuukauden kuluessa.

Jokaiselle nuorelle laaditaan hoitosuunnitelma, jonka lähtökohdaksi otetaan tämän yksilölliset tarpeet ja edellytykset. Hoito suunnitellaan yhteistyössä nuoren, tämän perheen ja sosiaalihallinnon kanssa. Nuorella on oikeus osallistua hoidon suunnitteluun ja kertoa omat mielipiteensä ja toivomuksensa.

Hoitomenetelmät perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Tavallisin hoitosuuntaus on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Esimerkkejä sovellettavista menetelmistä ovat ART-menetelmä (Aggression Replacement Training), retkahdusten ehkäisy, motivoivat keskustelut ja yksilöllinen psykoterapia.

Ennen kotiuttamista tehtyjen haastattelujen yhteydessä useimmat nuoret ovat ilmoittaneet saaneensa apua niihin ongelmiin, joihin he ovat halunneet apua.

SiS:n koulutoiminta

Useimmilla hoidettavista nuorista on ollut ongelmia koulussa, mikä on johtanut kielteisen minäkuvan kehittymiseen, luottamuksen menettämiseen omaan oppimiseen ja kouluväsymykseen.

Nuorilla on sama oikeus koulunkäyntiin kuin muilla samanikäisillä. SiS:n koulutoimintaa säätelevät samat lait ja asetukset kuin muitakin peruskouluja, lukiokouluja ja kehitysvammaisten erityiskouluja, mutta SiS:n koulutoiminnalle on lisäksi laadittu omat suuntaviivat.

Koulu noudattaa opetussuunnitelman oppivaatimuksia ja opettajia on riittävästi, jotta oppilaiden yksilölliset tarpeet voitaisiin ottaa huomioon.

Kaikissa nuorisokodeissa on koulutoimintaa. Toiminta vaihtelee nuorisokotien erilaisten tehtävien ja vaihtelevien sijoitusaikojen vuoksi, mutta SiS:n koulun puitetuntisuunnitelma antaa oppilaille oikeuden 23 viikoittaiseen opetustuntiin.

Oppilaat saavat todistukset, mikäli suinkin mahdollista. Ne, jotka eivät saavuta tavoitteita, saavat kirjallisen arvioinnin.